Ajatuksia adventista ja joulun odotuksesta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Ajatuksia adventista ja joulun odotuksesta

Keskiviikkona 26.11. oli Lahelan tertun päiväkerho täynnä touhua ja tohinaa; Taina, Satu ja Jani olivat valmistelemassa päiväkerhotilaa joulua varten. Kerhohuoneessa oli jo joulukuusi valoineen, ja joululaulut kaikuivat huoneessa. Ikkunaa koristi Janin maalaama Pyhä perhe: Maria, Joosef ja Jeesus-vauva. Tunnelma oli leppoinen ja odottava. Minua hymyilytti kaikki se jouluinen into, mutta lastenohjaaja Taina sanoi, että joulu tulee niin nopeasti, että on pakko aloittaa ajoissa. Näin jouluihmisenä olen samaa mieltä: Ihanaa joulu tulee!

Omien lasten joulunodotuksesta muistan, kuinka he odottivat ensimmäisen kalenteriluukun avaamista. Joka aamu oli tärkeää katsoa yhdessä perheen kesken, mikä kuva kalenterista tuli. Lapsille joulukalenterin avaaminen tarkoitti sitä, että olimme jälleen yhden päivän lähempänä joulua. Oli ihanaa yllättää lapset pienillä joulun salaisuuksilla, esimerkiksi tontun kirjeellä ja joulupaketilla, jonka tonttu oli jättänyt eteiseen, leipoa joulupipareita lasten kanssa ja kertoa heille, että äiti näki tontun ja tietysti ihan vaan hassutella. Muistan myös, kuinka jouluun kuului pienoinen joulustressi, ainakin minulla. Lapset olivat levottomia joulua odottaessa. En kuitenkaan vaihtaisi sitä aikaa mihinkään. Kaikki tämä on lähtenyt lapsuudestani, sillä äitini oli jouluihminen ja teki hauskoja asioita minun ja siskoni kanssa. Niitä samoja perinteitä olen omille lapsilleni halunnut jakaa.

Tulevana sunnuntaina kirkoissa lauletaan monille tuttu Hoosianna -virsi. Tämä virsi herättää minussa muistoja lapsuudesta. Muistan kuinka peruskouluaikoina kuuntelimme luokassa keskusradiosta adventtihartautta ja lopuksi lauloimme seisaaltaan Hoosianna -virren. Voi sitä tunnetta, joka virrestä nousi: jännitys. Joulu tulee, ja sen myötä tontut ovat liikkeellä, ja tv 2 tulee joulukalenteri. Kumma juttu, tämä sama tunne on edelleen säilynyt, vaikka ikää on kertynyt.

Joka vuosi adventtikirkossa palaan ajattelemaan mennyttä vuotta, hyviä, mutta myös niitä vähemmän hyviä hetkiä. Hetkiä, joihin liittyy monenlaisia tapahtumia, kohtaamisia, naurua ja itkua. Kaikilla vuoden sisällä tapahtuneilla asioilla on ollut tarkoituksensa, tai ainakin uskon niin.  

Kun siis sunnuntaina menen Adventtikirkkoon, voin rauhallisin mielin istuutua kirkon penkille, laittaa kädet ristiin ja kiittää Taivaan Isää. Voin laulaa kaikesta sydämestäni Hoosianna, Daavidin Poika. Kiitollisin ja luottavaisin mielin suuntaan taas katseeni tulevaan vuoteen.

Näin lopuksi haluan toivottaa sinulle siunattua joulun aikaa. Nautitaan joulusta ja mahdollistetaan lapsille kaikki se ihana joulun odotus, jota he odottavat.

Katja Hemmilä

Ps. tässä olivat minun joulumietteeni, mitkä ovat sinun <3

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: