Postijonossa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Postijonossa

Kävin postissa. Tänään on se päivä, jolloin joulukortit ehtivät vielä edullisemmin matkaan. Viimeistään tänään lähettämällä, mutta en muista vuotta, jolloin se ei olisi jäänyt juuri tähän päivään. Mikä kumma siinäkin on…

Posti pullisteli ihmisiä jo aamupäivällä. Sitä ei olisi uskonut silmät kiinni: oli nimittäin hiirenhiljaista. Kukaan ei puhunut kenellekään. Virkailijat esittivät tarvittaessa lyhyitä kysymyksiä, joihin vastattiin ytimekkäästi ”joo” tai ”ei”.

Paikkani jonossa oli tuulikaapissa, ulko-oven vieressä. Jono jatkui taakseni. Ihmisiä pujotteli jonon läpi viemään valmiita korttipinoja laatikkoon. Sisään tuli nainen, joka jäi seisomaan paikkani kulmille. Ärsytti, vaikka hän olikin jo iäkkäämpi ja tarvitsi liikkumiseen kävelysauvojen tukea. Jonotetaan tässä muutkin!

Sen sijaan, että olisin kiilannut tyynesti rouvan eteen ja pitänyt paikkani, ymmärsin onneksi olla hiljaa ja hengitellä hetken. Kun jono liikahti eteenpäin, tarjosin rouvalle paikkaa edessäni. Hän kiitti ja kertoi, kuinka selkä on kipeä ja lääkkeet vaihdettu, heikko olo. Juteltiin siinä hetkinen. Molemmille tuli hyvä mieli, hymyiltiin ja katsottiin silmiin.

Huomatuksi ja autetuksi tuleminen tuntuu hyvältä. Mutta niin tuntuu myös tilan ja arvostuksen antaminen toisille. Myötätuntoista puhetta ja ajatuksen kanssa kuuntelemista ei ole tässä maassa liikaa. Niiden lisääminen on kuitenkin usein pienestä kiinni. Nosta katseesi ja ajattele joulua. Sinullakin on hyvä syy tehdä jonkun toisen päivä valoisammaksi tänään.

Kaisa Aitlahti

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät sähköpostia lukuunottamatta ovat pakollisia. Jos kirjoitat sähköpostiosoitteesi, se näytetään kaikille lukijoille.
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Sähköposti (ei pakollinen):
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: