Joutilaisuus
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Joutilaisuus

Joulunaika tarjosi mahdollisuuden joutilaisuuteen: sitten kun koti oli saatu juhlakuntoon ja jouluaattoillan h-hetki vietetty, oli aika käydä ulkoilemassa, pelata pelejä perheen kanssa, lukea hyvä kirja…

Siinä tuli myös luettua eräs artikkeli, jossa ortodoksimunkki kävi katsomassa Mäntässä synti-näyttelyä, ja pohti sen pohjalta, mitä olisi nykyajan synti. Jutussa arvioitiin myös laiskuutta, joka on perinteisesti nimetty yhdeksi ”kuolemansynneistä”.

Teologi Jaakko Heinimäen mukaan latinan kielen ”acedia”-sana tulisi mieluummin kääntää ”laiskuuden” sijasta ”hengen velttoudeksi”. Se tarkoittaa tympääntyneisyyttä, pessimismiä ja hengen velttoutta. Joutilaisuus on taas jotakin aivan muuta.

Kun peilaan joululomakokemustani, niin mieluusti teen tämän eron joutilaisuuden ja hengen velttouden välillä. Joutilaisuus on hyvä asia: silloin ladataan akkuja ja joutilaisuudesta kasvaa luovuutta. Joutilaisuus on omiaan syventämään ihmissuhteita. Kun painopiste ei ole tekemisessä, niin jää mahdollisuus avata sellaisiakin puheenaiheita ja näkökulmia, joihin ei arjen kiireessä meinaa jäädä aikaa.

Olisikohan niin, että työntekoa painottavasta perinnöstämme johtuen meidän suomalaisten on vaikea löytää tervettä eroa laiskuuden ja joutilaisuuden välillä. Joutilaisuuskin meinaa saada synti-leiman, mutta liikaa työntekoa taas ei sellaiseksi mielletä, vaikka ihmissuhteet kärsivät, ja ihmisiä palaa loppuun.

Itse aion edelleenkin opetella joutilaisuuden hyvettä. Se lienee myös hyvä vastalääke hengen velttouden välttämiseen.

Lauri Seppänen

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: