Luin uutisen Keski-Uusimaasta. Siinä kerrottiin, kuinka ihmiset tulevat Siuntion kirkkoon nukkumaan. Ai että nyt sitten saa nukkua?
Sata vuotta sitten kirkkokansan keskuudessa kiersi unilukkareita, jotka tuuppivat torkkuvia talonpoikia hereille. Heitä tarvittiin, sillä silloin vanhaan hyvään aikaan virret veisattiin hartaudella, ja papit paneutuivat sunnuntain tekstiin useamman tunnin ajan.
No pakko myöntää, että onhan tuossa kirkossa köllöttelyssä ajatustakin. Nykyajan kiireiset ihmiset kaipaavat arkeen lepotaukoja. Mikä olisi parempi paikka hakea rauhaa kuin kirkkosali, jossa tuntee ympärillään suuren tilan ja kuulee rauhallisen musiikin?
Otetaan siis käyttöön nykyaikaan päivitetty unilukkari: nyt köllötellään lukkarin kanssa keskikäytävällä. Löytyisikö tulijoita Tuusulan kirkkoon?
J-A Latvala