Olin puolisoni kanssa tuhansien muiden kanssa katsomassa pitkäperjantai-iltana Helsingissä Via Crucia, Jeesuksen kärsimystietä.
Siinä Jeesus oli tämän päivän ihmisten joukossa.
Hänen opetuslapsensa olivat tämän päivän ihmisiä: liikemiehiä, rakennusmiehiä, opiskelijoita.
He kaikki jättivät Jeesuksen lopulta yksin, aivan samalla tavoin kuin jättivät Jeesuksen opetuslapset 2000 vuotta sitten.
Sitä katsellessani tajusin, että olisin toiminut samoin. Olisin jättänyt Jeesuksen yksin. En voi siis syyttä Jeesuksen opetuslapsia siitä, että he eivät pysyneet opettajansa rinnalla. Minä olisin toiminut samoin.
Myös minä olen syypää Jeesuksen kärsimykseen ja kuolemaan.
Tuo näytelmä päättyi ristille, valot sammuivat. Lähdimme kotiin. Tunnelma oli haikea.
Pääsiäisaamuna, kun avasin Facebookin, niin lukuisat ystäväni olivat päivittäneet tilansa ja kirjoittaneet: Kristus on ylös noussut. Oli juhlan tuntu.
Kun nyt aloittelen taas työpäivää juhlan jälkeen, luotan siihen, että pääsiäisen sanoma on totta. En ole yksin. Kristus kulkee vierellä töissä ja kotona.
Ulla Rosenqvist