Tuusulan seurakunnan toimintakertomus 2014

Jäsenmäärä

Tuusulan seurakunnan jäsenmäärä 31.12.2014 oli 28 403 (ed. vuonna 28 848), joten vähennys oli 445 henkilöä, eli -1,54 % vuodesta 2014.

Seurakunnan väkilukua kasvattavat kastettujen, kirkkoon liittyneiden ja seurakunnan alueelle muuttaneiden ev.lut. kirkon jäsenten määrä ja sitä pienentävät kuolleiden, kirkosta eronneiden ja seurakunnan alueelta pois muuttaneiden ev.lut. kirkon jäsenten määrä (ks. kuvat 1-2).

Katsaus toiminnan puitteisiin

Vuoden 2014 talous (ks. kuva 3) on pysynyt budjettiraameissa, ja tilinpäätös kestää myös ylimääräisen, kertaluonteisen poistokirjauksen (vanhan seurakuntatalon purkukustannukset). Vuosikate toteutui odotettua paremmin, ja tähän syynä olivat verotulojen budjetoitua parempi kertymä sekä henkilöstökulujen pienentyminen. Näiden yhteisvaikutuksella saatiin kompensoitua mm. muiden toimintakulujen kasvua.

Tuotot ja kulut

Seurakunnan merkittävin tulolähde ovat verotulot, jotka koostuvat yhteisöverotuloista ja palkkatuloista perittävästä kirkollisverosta. Yhteisöverojen osuus on kasvanut edellisestä vuodesta ja sen osuus kokonaisverotuloista on 7,97 % vuonna 2014, kun se edellisenä vuotena 2013, oli 7,23 %.

Tuloveroprosentti on ollut 1,0 % vuoteen 1967 asti, 1,5 % vuonna 1968, 1,25 % vuosina 1969 - 2010 sekä 1,35 vuodesta 2011 (ks. kuva 4).

Suurin osa toimintatuotoista on seurakuntatyössä perittäviä maksuja, kuten leirien ja retkien osanottomaksuja, sekä ruokailutuloja. Vuokratuotot kertyvät seurakunnan omistamien asuntojen ja maa-alueiden vuokrista. Pääosa kolehdeista ja keräyksistä kirjatuista tuotoista tilitetään lyhentämättöminä eteenpäin nimettyihin kohteisiin, jolloin vastaavat summat näkyvät toimintakuluissa menoina.

Toimintatuotot ovat vuonna 2014 yhteensä 503.256,60 € (ks. kuva 5).

Toimintakulut syntyvät nimensä mukaisesti seurakunnan toiminnasta. Sen suurin erä ovat henkilöstökulut: palkat sekä palkkasidonnaiset oheiskulut. Henkilöstökulut ovat seurakunnan kaikista toimintakuluista vuonna 2014 yhteensä 58,6 %. Viimevuonna vastaava luku on ollut 58,8 %.

Toimintakulut olivat vuonna 2014 yhteensä 7.317.873,88 € (ks. kuva 5).

Toimintakulujen jako näkyy seuraavasta kuviosta (kuva 6). Seurakuntatyöhön, seurakunnan ydintehtävään, kohdistuu toimintakuluista puolet, eli 50 %.

Tukipalvelut; yleishallinto, ruokatalous ja kiinteistötoimi, palvelevat seurakuntatyötä ja hautaustoimea.

Henkilöstökuluista seurakuntatyöhön kohdistuu 54 % ja tukipalveluihin 46 %.

Seuraavassa kuviossa (kuva 7) on avattu seurakuntatyön toimintakulujen (3.675.995,61 €) jakautuminen eri työaloille.
Panostus lapsityöhön (21 %) ja diakoniatyöhön (19 %) näkyy selvästi.

Vuosittaiset investoinnit pyritään rahoittamaan vuosikatteella. Vuosien 2007-2008 kustannuksissa näkyy Rusutjärven leirikodin rakentaminen. Kuluneen kymmenen vuoden investointien yhteismäärä on 6,21 miljoonaa euroa. Vastaavasti vuosikatteet samalta ajalta ovat yhteensä 5,06 miljoonaa. Investointeja on rahoitettu omaisuuden myynnillä sekä lainoituksella. Rusutjärven leirikodin rakentamista rahoitettiin 1,5 miljoonan lainalla.

Kertomusvuonna vuosikate oli hieman suurempi kuin toteutuneet investoinnit. Investoinneista kertomusvuodelta suurimpia olivat pääkirkon kellotapulin täydellinen kunnostus sekä kirkon eteläportaiden rakentaminen, kirkkojen äänentoistolaitteistojen uusiminen, maanvaihto kunnan kanssa Jokela/Paijala, maankäyttösopimusmaksu Hyrylän srk-tontin osalta sekä Rusutjärven pappilan salaojatyöt ja jätevesijärjestelmä.

Hautainhoitorahaston talous

Hautainhoitorahaston tulos kertomusvuonna on positiivinen 9.147,73 €. Hautainhoitorahaston tuotot muodostuvat hautojenhoitosopimusten maksutuotoista sekä hautainhoitorahaston omistamien asuntojen nettovuokratulosta. Rahastolla on omistuksessaan 5 asuntohuoneistoa, jotka ovat kaikki vuokrattuna. Hautojen hoidon hoitokate on negatiivinen ( - 11.659 €), mutta asuinhuoneistojen positiivinen kate (17.913 €) ja talletusten korkotuotot sekä muut tuotot (2.893 €) saavat Hautainhoitorahaston tuloksen positiiviseksi (kuva 8).

Kustannusten kohdentaminen

Kustannusten kohdentamisen tavoitteena on saada selville ydintehtävien ja lakisääteisten tehtävien todelliset kustannukset. Hallinto, kiinteistö- ja kirjaustoimi eivät ole seurakunnan perustehtäviä. Niiden kustannukset jaetaan seurakunnan perustehtäville tilinpäätöksessä. Kiinteistöjen kuluissa on mukana sisäinen korko (Euribor 0,325 %) ja kiinteistökohtaiset poistot. Kirkkovaltuuston 1.1.1999 alkaen hyväksymät poistoprosentit ovat

kirkot ja kappelit	4 % menojäännöksestä
seurakuntatalot ja muut rakennukset	8 % menojäännöksestä
leiriranta	13 % menojäännöksestä
sosiaali- ja huoltorakennukset	18 % menojäännöksestä
koneet ja kalusto	30 % menojäännöksestä
kiinteät maarakenteet ja laitteet	10 % menojäännöksestä
muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet	20 % menojäännöksestä
urut	10 % menojäännöksestä
ATK-ohjelmistot	5 vuotta, tasapoisto

Kiinteistöjen kulut jaetaan yleishallinnon, seurakuntatyön, ruokatalouden ja hautaustoimen kustannuspaikoille niille varattujen neliöiden ja varausjärjestelmän pohjalta arvioidun käytön suhteessa. Ruokatalouden kulut jaetaan yleishallinnolle, seurakuntatyölle ja hautaustoimelle siinä suhteessa, kuin ne ovat vuoden 2014 aikana käyttäneet seurakunnan omien keittiöiden palveluja. Vuoden 2014 aikana on käyttöön otettu Katrina-varausjärjestelmä, jonka raportteja on hyödynnetty jakoa tehtäessä. Yleishallinnon (lukuun ottamatta kirkonkirjoja) kulut sekä verotuskulut ja keskusrahastomaksut jaetaan seurakuntatyölle, hautaustoimelle, kiinteistötoimen asuinkiinteistöille ja -osakkeille sekä maa- ja metsätaloudelle välittömien bruttokulujen mukaisessa suhteessa.

Näin saadaan laskennallisesti ydintehtävien ja lakisääteisten tehtävien todelliset nettokustannukset vuonna 2014.

Yhteisöveroa tilitetään seurakunnalle Hautaustoimen lakisääteisten toimintojen kattamiseen.