Hukuksissa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Hukuksissa

Joskus tuntuu, että kaikki on kadoksissa.  Päivässä kuluu paljon aikaa siihen, että etsii milloin auton avaimia tai silmälaseja. Tuttua varmaan monelle. Tavarat hukassa ja välillä eksyksissä itsekin. Mitä tärkeämmästä esineestä on kyse, sitä enemmän on valmis näkemään vaivaa sen löytämiseksi.

Joskus ihmisetkin ovat hukassa toisiltaan. Sukulaisten välit ovat menneet poikki ja vuosikausiin ei ole pidetty yhteyttä. Mutta läheisen hautajaisissa suru on yhdistänyt ja on haluttu tulla taas vastaan toista, on pyydetty ja annettu anteeksi. Yhteys on löytynyt ja se tuntuu hyvältä!

Uskokin saattaa olla hukassa. Joskus rippikoulussa Jumala tuntui läheiseltä ja turvalliselta. Mutta nyt  elämässä on niin paljon huolia ja murheita, ettei enää ehdi tai jaksa ajatella uskon asioita. Joskus sitten myöhemmin, kun on aikaa.

Mutta voi olla niin, että juuri silloin, arjen kiireen keskellä usko kannattaa  ottaa käyttöön, eikä jättää käyttämättä.  Kadonneenkin uskon voi löytää  ja aktivoida uudestaan. Ja voi olla, että olo helpottuisi kun  laittaisi kädet ristiin ja pyytäisi, että auta sinä Jeesus nyt tässä tilanteessa, tule kantamaan kuormiani, en jaksa yksin.

Vaikka  joskus kuljemmekin  poispäin Jumalasta, Hän etsii ihmistä aina ja odottaa, että  eksynyt lapsi palaa  jälleen isän syliin. Sitä Hän  toivoo ja  Hän iloitsee jokaisesta kadonneesta, joka on löytänyt tiensä Hänen luokseen.

Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 1 Piet. 3

 

Satu Mäkinen, seurakuntapappi