Armoa 2017
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Armoa 2017 - Reformaation juhlavuosi

Martti Lutherin katsotaan aloittaneen reformaationa tunnetun ilmiön 31.10.1517. Luther naulasi teesinsä anekaupan väärinkäytöksistä Wittenbergin kirkon oveen. Sitä seuranneet tapahtumat johtivat lopulta luterilaisen kirkon syntyyn.

31.10.2016 alkaa reformaation 500-vuotisjuhlavuosi. Voit tutustua vuoden tapahtumiin Reformaatio 2017-sivuilla.

Merkkivuosi Tuusulassa

Paluu Tuusulaan

Paluu Tuusulaan on seurakunnan ja Paijalan koulun yhteistyönä syntynyt lyhytelokuva. Se kertoo Lutherista ja hänen opetuksensa vaikutuksista tämän päivän elämässä. Lue lisää Paluu Tuusulaan-elokuvasta.

Mistä reformaatiosta on kysymys?

Reformaation juuret ovat Lutherin teesejä syvemmällä historiassa. 1500-luvun alun Euroopassa – erityisesti nykyisen Saksan alueella – elettiin äärimmäisen jännittyneessä tilanteessa. Jännitystä aiheuttivat muun muassa taloudellinen kehitys, talonpoikien kurjistunut asema, poliittiset valtakysymykset ja kirkon sisäiset uudistuspyrkimykset. Rahaa ja valtaa käsitelleiden teesien julkaiseminen oli kuin tulitikun sytyttämistä räjähdysherkässä tilassa.

Neljä korostusta Lutherilta

Lutherin ajattelun keskeiset korostukset voidaan tiivistää seuraavaan neljään kohtaan:

  • Luther korosti ihmisen pelastumista yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Luther liittyi 400-luvulla eläneen kirkkoisä Augustinuksen opetukseen ja korosti armon ensisijaisuutta. Luther pyrki torjumaan kaikki sellaiset ajatukset, joiden mukaan pelastuminen olisi jollain tavalla riippuvainen ihmisen teoista tai ominaisuuksista.
  • Luther korosti etiikassaan lähimmäisenrakkautta ja Jeesuksen antamaa kultaista sääntöä: kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Ihmisen tulee asettua lähimmäisen tilanteeseen ja miettiä, miten toivoisi itselleen tehtävän vastaavassa tilanteessa. Ihminen on kutsuttu elämään armollisesti suhteessa toisiin ja toisia varten.
  • Lutherin mukaan kristinuskon sanoma pitää tuoda kaikkien ulottuville. Raamattu tuli kääntää kansankielelle ja kansa tuli opettaa lukemaan, jotta jokainen voisi itse tutustua Raamattuun. Myös messuissa, saarnoissa ja kristinuskon opetuksen tiivistävissä katekismuksissa tuli käyttää kansan omaa kieltä.
  • Luther tuki kansan osallistumista jumalanpalvelukseen. Jumalanpalvelus ei saanut olla vieraskielinen näytelmä, jota seurakunta seuraa sivusta. Kansankieli lisäsi ymmärrettävyyttä. Virsilaululla ja ehtoollisen jakamisella sekä leivän että viinin muodossa Luther tuki seurakunnan osallisuutta jumalanpalvelukseen.

Martti Lutherin elämä

Lue lisää

Lue lisää reformaation juhlavuoden virallisilta verkkosivuilta.

Voit myös lukea reformaatio-aiheisen lehtiliitteen verkossa.

Tekstit: www.reformaatio2017.fi/historia