Yleiskatsaus
Jäsenmäärä
Tuusulan seurakunnan jäsenmäärä oli 31.12.2017 yhteensä 27.523 jäsentä (edellisenä vuonna 27.999). Vähennys oli 476 jäsentä, eli – 1,7% vuodesta 2016.
Seurakunnan väkilukua kasvattivat
- kastettujen
- kirkkoon liittyneiden
- seurakunnan alueelle muuttaneiden ev.lut kirkon jäsenten määrä.
Sitä pienentävät
- kuolleiden
- kirkosta eronneiden
- seurakunnan alueelta pois muuttaneiden ev.lut kirkon jäsenten määrä.
Katso kaaviokuvat 1-6.
Katsaus toiminnan puitteisiin
Vuoden 2017 talous on toteutunut huomattavasti odotettua paremmin. Koko vuoden marraskuuhun asti verotulot laahasivat n. 95 %:lla kertymällä ed. vuoteen verrattuna. Joulukuun tilitys toimi korjaustilityksenä, ja verotulot lopulta ylittivät budjetoidun. (Kuva 7.)
Tuloveroprosentti on ollut
- 1,0 % vuoteen 1967 asti
- 1,5 % vuonna 1968
- 1,25 % vuosina 1969-2010
- 1,35 % vuodesta 2011-2017.
Katso kuva 8.
Tuotot
Tuottojen puolella vuoden 2017 aikana ylitettiin budjetti lähes 170.000 €. Tässä suurin yksittäinen erä oli kiinteän omaisuuden myyntivoiton kirjaaminen.
Seurakunta myi yhden asuntohuoneiston Jokelasta sekä maaomaisuutta. Hyrylän entisestä seurakuntakeskuksen tontista myytiin kunnalle niin kutsutut ylijäämäalueet, jotka eivät kuuluneet kumpaankaan kaavoitettuun tonttiin. Ne koostuivat lähinnä tiealueista, jotka kunta voi lunastaa ilman kustannuksia. Lisäksi kaavatonttien yli jäi terveyskeskuksen puoleiselta reunalta pitkä kaistale, jonka kunta lunasti kaavoitetun maan hintaan.
Vuokratuotoissa on n. 10.000 € tuloylitys. Kolehdit ja keräykset taas tuottivat 16.000 € budjetoitua enemmän, mutta toisaalta sama ylitys löytyy menot -erittelystä. Tukien ja avustusten kohdalla syntyi yli 20.000 € ylitys, joka johtui oppisopimuskorvauksista, joita ei ollut budjetoitu lainkaan.
Seurakunnan tuottojen jako painottuu vahvasti seurakuntatyön tuottoihin (Kuva 9.)
Kulut
Kuluista seurakunnalla valtaosa on henkilöstökuluja. Grafiikasta näkee, että niiden osuus on jopa 62 % kaikista toiminnan kuluista. Luku on kasvanut viimevuodesta, jolloin vastaava osuus oli 60,7 %.
Vaikka henkilöstökulut ovat vähentyneet viimevuodesta, mutta koska kokonaiskulutkin ovat pudonneet, on suhdelukuna henkilöstökulujen osuus kasvanut (Kuva 10.)
Toimintakulut jakautuvat seuraavan grafiikan mukaisesti (Kuva 11.)
- Suurimman osan toimintakuluista käyttää seurakuntatyö, 54 %.
- Seuraavaksi eniten kuluja syntyy kiinteistötoimessa, 20 %
- Kolmanneksi eniten kuluja syntyy yleishallinnosta 15 %.
Mikäli katsotaan vain henkilöstökulujen jakautumista osastoittain, on seurakuntatyön osuus suurin, 60 % kaikista henkilöstökuluista. Yleishallinto ja kiinteistötoimi ovat samansuuruisia 14 %:n osuudella (Kuva 12.)
Vaakagrafiikassa on jaettu seurakuntatyön toimintakulut eri työaloille. Varhaiskasvatus ja perhetyö on kulujen kautta suurin työala, niin henkilöstökulujen kuin toimintakulujenkin osalta. Jumalanpalvelukset ja toimitukset ovat toiseksi suurin samoin kriteerein. Toimintakulujen kautta diakonia ja rippikoulutyö ovat lähes yhtä isot, mutta eroa on henkilöstökuluissa (Kuva 13.)
Vuosittaiset investoinnit pyritään rahoittamaan vuosikatteella. Vuosien 2009–2015 investointien määrä on ollut 2.7 miljoonaa, ja tällä ajalla vuosikate 3,9 miljoonaa, eli vuosi kate on riittänyt kattamaan investoinnit 2009-2015.
2016 aloitettiin seurakuntakeskuksen hankinta ja vuonna 2017 tehtiin laajat muutostyöt. Vuoden 2017 aikana tehtiin myös investointeina mm. pääkirkon maalämpöhanke. Kahden viimevuoden aikana, 2016-2017, on investoitu yhteensä 6,1 miljoonalla eurolla. Vuosikate taas tältä ajalta on vain n. 2,4 miljoonaa. Investoinnista päätettäessä on oltu tietoisia, että kertainvestointina tämä on ollut taloudellisesti raskas. Investoinnin rahoitukseen käytetään kiinteän omaisuuden myyntituottoja.
Uuden seurakuntakeskuksen hankinta ja muutostyöt näkyvät alla olevassa grafiikassa poikkeuksellisen suurena kasvuna (Kuva 14.) Sen lisäksi on ollut muita pienempiä investointihankkeita, kuten pääkirkon maalämpöhanke. Lisäksi muutamia pienempiä hankkeita on toteutettu.
Hautainhoitorahaston talous
Hautainhoitorahaston tulos kertomusvuonna on positiivinen + 38.882,69 €. Hautainhoitorahaston tuotot muodostuvat
- hautojenhoitosopimusten maksutuotoista
- hautainhoitorahaston omistamien asuntojen nettovuokratulosta.
Rahastolla on omistuksessaan 5 asuntohuoneistoa, jotka ovat kaikki vuokrattuina. Hautojen hoidon hoitokate on positiivinen + 13.147 €, samoin asuinhuoneistojen positiivinen kate (15.625 €) ja talletusten korkotuotot (+ 9.750 €) ja muut tuotot (+ 361 €) kasvattivat kokonaiskatetta (Kuvat 15.,16.)
Kustannusten kohdentamisen tavoitteena on saada selville ydintehtävien ja lakisääteisten tehtävien todelliset kustannukset. Hallinto, kiinteistö- ja kirjaustoimi eivät ole seurakunnan perustehtäviä. Niiden kustannukset jaetaan seurakunnan perustehtäville tilinpäätöksessä. Kirkkovaltuuston 1.1.1999 alkaen hyväksymät poistoprosentit ovat
- kirkot ja kappelit 4 % menojäännöksestä
- seurakuntatalot ja muut rakennukset 8 % menojäännöksestä
- leiriranta 13 % menojäännöksestä
- sosiaali- ja huoltorakennukset 18 % menojäännöksestä
- koneet ja kalusto 30 % menojäännöksestä
- kiinteät maarakenteet ja laitteet 10 % menojäännöksestä
- muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 20 % menojäännöksestä
- urut 10 % menojäännöksestä
- ATK-ohjelmistot 5 vuotta, tasapoisto
- uusi seurakuntakeskus 40 v, tasapoisto
Kiinteistöjen kulut jaetaan
- yleishallinnon
- seurakuntatyön
- ruokatalouden
- hautaustoimen kustannuspaikoille niille varattujen neliöiden ja varausjärjestelmän pohjalta arvioidun käytön suhteessa.
Ruokatalouden kulut jaetaan
- yleishallinnolle
- seurakuntatyölle
- hautaustoimelle siinä suhteessa, kuin ne ovat vuoden 2015 aikana käyttäneet seurakunnan omien keittiöiden palveluja.
Vuoden 2014 aikana on käyttöön otettu Katrina-varausjärjestelmä, jonka raportteja on hyödynnetty jakoa tehtäessä.
Yleishallinnon (lukuun ottamatta kirkonkirjoja) kulut sekä verotuskulut ja keskusrahastomaksut jaetaan
- seurakuntatyölle
- hautaustoimelle
- kiinteistötoimen asuinkiinteistöille ja – osakkeille
- maa- ja metsätaloudelle välittömien bruttokulujen mukaisessa suhteessa.
Näin saadaan laskennallisesti ydintehtävien ja lakisääteisten tehtävien todelliset nettokustannukset vuonna 2017. Yhteisöveroa tilitettiin seurakunnalle Hautaustoimen lakisääteisten toimintojen kattamiseen vielä 2016. Yhteisöveron korvasi valtionosuus. Vanhoja yhteisöveroja perittiin takaisin vuoden 2017 aikana n. 3.000 €.
| (työalakate/sis) | 2017 | Yhteisövero/ VO | 2016 | Yhteisövero |
| Seurakuntatyö | 6.571.420 | 6.456.413 | ||
| Hautaustoimi | 688.979 | 739.682 | ||
| Kirkonkirjat | 102.890 | 129.678 | ||
| Yhteisövero | - 3.000 | 104.093 | ||
| Valtionosuus | 749.932 | 746.964 |
