Vielä on pari viikkoa eduskuntavaaleihin. Vaalien lähestymisen huomaan yhä runsaammista vaalimainoksista teiden varsilla, radion ja television vaalikeskustelujen lisääntymisessä ja gallupien julkaisemisesta lähes päivittäin.
Vaalipuheissa on yksi aihe, joka puhututtaa lähes joka puoluetta ja ryhmää. Se on suhtautuminen luontoon.
Kun luonnosta tänä päivänä puhutaan, ei kerrota vihreistä metsistä, sinisistä järvistä ja visertävistä linnuista. Luontopuheet ovat muuttuneet kauhukuvaksi luonnon ja maapallon tilasta nyt ja tulevaisuudessa. On alettua puhua ilmastoahdistuksesta. Tämä on johtanut siihen, että jotkut ihmiset ovat ahdistuneet elämästä. Heiltä on mennyt elämän haku ja rohkeus. Heiltä kauhukuvat maapallostamme ovat vieneet toivon elämästä.
Tällaisessa kauhumaailmankuvassa on unohdettu Jumalan olemassaolo. On unohdettu, se että kaikki on lopulta käsissä.
Me olemme saaneet tehtäväksi viljellä ja varjella maailmaa. Sen me tänä päivänä varmasti otamme tosissamme. Mutta meillä myös velvollisuus nähdä ympärillämme oleva kauneus ja kiittää siitä Jumala, joka antaa meille tulevaisuuden ja toivon.
Ulla Rosenqvist
Nina 7.4.2019 17:54