Juutalainen, muslimi ja kristitty kohtasivat
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Juutalainen, muslimi ja kristitty kohtasivat

Olin mukana Tuusulan lukion järjestämässä uskontokeskustelussa. Mukana olivat juutalainen rabbi, islamilainen imaami, uskonnonfilosofi puheenjohtajana ja allekirjoittanut, kristitty pappi. Yleisönä oli lähinnä lukiolaisia, mutta myös muutamia muita, kyseessä siis avoin tilaisuus. Kukin kertoi uskonnostaan 15 minuuttia. Yleisö sai esittää kysymyksiä kullekin osallistujalle ja lopussa oli yleiskeskustelu.

Keskustelu oli luonteeltaan kohtelias ja kysymykset vaihtelivat käytännön kysymyksistä syvällisempiin. Opin muun muassa, että älypuhelimeen on olemassa sovellus, joka kertoo missä suunnassa on Mekka, jotta muslimi osaa rukoilla oikeaan suuntaan. Imaami sanoutui irti islamin nimissä tehdyistä terroriteoista. Ja hän kertoi myös, että ihmisellä ei voi olla varmuutta pelastuksesta, ennen kuin Allah sen päättää viimeisellä tuomiolla. Juutalainen mies pitää kipaa päässä ihan tavallisten pinnien avulla. Juutalaista ohjaa yli 600 säännöksen kokoelma. Koska ihminen itse ei tiedä mikä hänelle on hyväksi, niin on tällaiset säännöt ovat tarpeen. Juutalaisuus ei pyri rabbin mukaan olemaan käännyttävä uskonto.

Omassa osuudessani kerroin lyhyesti kristinuskon synnystä ja uskostamme Isän, Pojan ja Pyhän Hengen näkökulmasta. Sain vastata esitettyihin kysymyksiin mm. niin, että syntien anteeksiantamus tarkoittaa tosiaankin sitä, että saa aloittaa puhtaalta pöydältä. Se itsessään ei ole sidottu kirkon jäsenyyteen, vaikka jäsenmaksun maksajia tietysti tarvitsemme, jotta kirkon toiminta voisi pyöriä. Myös sitä koetin avata, että kristinuskon mukaan ihmisen yhteys Jumalaan voi olla hyvin läheinen, mutta että tarvitsemme myös yhteyttä toisiin ihmisiin. En osannut vastata miksi papeilla on mustat vaatteet, pitäisi varmaan googlettaa.

Luulen ymmärtäneeni jotakin vähän enemmän mikä on tällaisten keskustelujen merkitys. Niitähän käydään paljon suuremmassa mittakaavassa ympäri maailmaa koko ajan. Toinen ihminen ei ole läheskään niin ”mörkö”, kun on saanut vaihtaa ajatuksia hänen kanssaan. Mietin myös, että kuinka paljon lopulta ihminen voi valita uskontonsa. Siihenhän vaikuttaa hyvin paljon se mihin maahan ja kulttuuriin on syntynyt. Toki tietysti mm. lähetystyö muuttaa asetelmia.

Niin kuin tiedetään, kysymys Jeesuksesta erottaa kristinuskon näistä kahdesta muusta yksijumalaisesta uskonnosta. Me uskomme, että Jeesus on hoitanut asiamme kuntoon Jumalan kanssa. Siksi meillä ei ainakaan pitäisi korostua se mitä me teemme, vaan mitä Jumala on tehnyt puolestamme. Jotenkin keskustelun jälkeen jäi mieleen elämään tämä Jeremian ennustus, jonka me kristittyinä liitämme nimenomaan Jeesuksen kautta tehtyyn uuteen liittoon. Tätähän on hyvä ajatella vaikka nyt, kun helluntai, Pyhän Hengen juhla, on kohta edessä:

”Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin kukaan ei enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: ´Oppikaa tuntemaan Herra!´ Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.” Jer. 31:33-34

Lauri Seppänen

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: