Luottamushenkilö kysyy kansainvälisestä työstä, osa 7/10
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Marko Ceder

Luottamushenkilö kysyy kansainvälisestä työstä, osa 7/10

​​​​​​Luottamushenkilö Marko Ceder

  • KERTOO, mitä tämä aika on merkinnyt hänelle
  • KYSYY Angolan Lubangon slummin lasten ja perheiden auttamiseksi tehtävästä työstä.
    VASTAAMASSSA ovat Teija Lievonen ja Eeva-Liisa Rantasuomela Suomen Lähetysseurasta.

 

LYHYESTI: Seurakuntamme tukee Angolassa Lubangon slummissa tehtävää työtä. Lubangon slummissa edistetään äärimmäisessä köyhyydessä elävien lasten elämänmahdollisuuksia ja oikeuksia sekä tuetaan heidän perheitään olemalla mukana Onnellinen lapsi -hankkeessa Suomen Lähetysseuran kautta. Seurakuntamme tukee lähetystyötä yhteensä kahdeksassa eri maassa.

 

Mitä tämä aika on merkinnyt sinulle Marko?

Olen 55-vuotias, naimisissa, kahden aikuisen ja kolmen nuoren isä. Toimin kansainvälisen teknologiayrityksen projektijohtajana.

Näin Adventtina vakavan pandemian aikaan, odotan kovasti kauneimpia joululauluja ja perheeni joulun tunnelmaa. Pääsemmeköhän tänäkään vuonna laulamaan yhdessä Tuusulan kirkkoon?

Ennen pandemiaa, olen työni vuoksi matkustanut paljon mutta nyt työ hoituu etäyhteyksin kotoa käsin. Minulle tämä aika on merkinnyt lisääntyvää läsnäoloa perheeni kanssa. Perheeni on sydämen asia. Tämä aika on myös  mahdollistanut luottamustyön kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana Tuusulan seurakunnassa ja kunnan kasvatus- ja sivistyslautakunnan jäsenenä. Nämä luottamustehtävät ovat erittäin vaativia ja vastuullisia. Tavoitteeni on olla luottamuksen arvoinen. Paljon on opittavaa, siksi osallistun, keskustelen ja kuuntelen.

Entä mitä haluasit kysyä Lubangon slummissa tehtävästä työstä?

Vastaamassa Teija Lievonen ja Eeva-Liisa Rantasuomela Suomen Lähetysseurasta.

1.Miten paikalliset yritykset ja järjestöt tukevat äärimmäisessä köyhyydessä elävien lasten elämän mahdollisuuksia ? Miten merkittävä on kansainvälisten avustusjärjestöjen tuki ?

  • Paikalliset yritykset ja järjestöt eivät tietääkseni tue äärimmäisessä köyhyydessä 
    elävien lasten elämän mahdollisuuksia. Kuitenkin joskus olen nähnyt esimerkiksi pankkien järjestävän hyväntekeväisyyskampanjoita ja -kilpailuja. 
  • Kansainvälisten avustusjärjestöjen tuki on äärimmäisen tärkeätä. Se on vähentynyt verrattuna sotavuosiin, (1975-2002)  ja esimerkiksi jutellessani angolalaiset kertoivat nykyisen tilanteen olevan huono, kun kansainvälistä ruoka-apua maa ei enää saa.
  • Paikallisten kirkkojen oletetaan tekevän laupeuden työtä ja auttamista. Se on kautta historian ollut kirkon tehtävä. Suomessa sosiaalihuollon hoitamat asiat ovat täällä perheen, suvun ja kirkkojen vastuulla. Valtio on aika voimaton työttömyyden ja köyhyyden edessä. 

 

2.Onko perheillä mahdollisuus turvalliseen perhe-elämään ?

  • Valtaosalla ei ole mahdollisuutta turvalliseen perhe-elämään slummeissa. Slummit ovat ahtaita ja suuria. On sekä lähisuhde- että kadulla tapahtuvaa väkivaltaa. Lapset voivat kasvaa näkemään ja kokemaan tätä. Rikollisuus kukoistaa. Hygieeniset olot ovat alle kaiken arvosteluyksikön.

3. Onko lapsilla mahdollisuus peruskoulutukseen ? Miten tuusulalainen voi parhaiten edistää Lubangon lasten koulutusta ja turvallista kasvua ?

  • Peruskoulutusta on saatavilla, mutta kouluja on aivan liian vähän, joten kaikki halukkaat lapset eivät pääse kouluun.
  • Angolan valtio tarjoaa periaatteessa ilmaisen peruskoulutuksen, mutta käytännössä kuitenkaan kaikki eivät pääse kouluun - juuri vähäisten koulupaikkojen vuoksi tai esteenä kouluun pääsylle voi olla myös paperittomuus – eli kun ei ole syntymä- ja henkilötodistusta, ei ole virallisesti olemassa eikä pääse julkisista palveluista (kuten koulu) osalliseksi. Toiseksi ilmainen koulutus tarkoittaa käytännössä luokan seiniä ja opettajaa. Kaiken muun eli koulupuvut, kirjat, vihkot, muun materiaalin, jopa oman istuintuolinsa lapsen perheen pitää itse kustantaa koulunkäyntiin. Kaikilla ei ole varaa tähän. Kolmanneksi, joissakin perheissä, etenkin maaseudulla, ei arvosteta koulutusta, vaan ajatellaan lapsen olevan hyödyllisempi vaikkapa karjapaimenena tai kotiapuna, kuin koulussa.
  • Tuusulalainen voi parhaiten edistää Lubangon lasten koulutusta ja turvallista kasvua tukemalla taloudellisesti Onnellinen Lapsi-hankkeen aktiviteetteja. 

 

Mikäli haluat lukea enemmän 
seurakuntamme lähetys- ja kansainvälisestä työstä 

ota yhteyttä Johanna Makkoseen: 
**@**
tai p. 040-740 8191. Lähetämme sinulle kirjepostitse/ sähköpostitse uutiskirjeitä.