Uskallanko toivoa?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Kynttilöitä

Uskallanko toivoa?

Kun joitakin vuosia sitten kaaduin näköalatornin portaissa ja rikoin oikean nilkkani nivelsiteet, huomasin pitkän sairaslomani aikana tarkastelevani erityisesti omia odotuksiani.

Huomasin pelkääväni pahinta. ”Ei tästä enää samanlaista, toimivaa jalkaa saada. En taida juosta enää koskaan”, mietin.

Nivelsiteet ovat onneksi suhteellisen uusiutuva osa ihmisessä, joten rohkaisevan fysioterapeutin avulla opin uudestaan kävelemään ja käyttämään jalkaa. Ihan kelvollinen jalka tuosta tuli, eivätkä pahimmat odotukseni toteutuneet.

Monet odotukset ja toiveet sekä tasapainoilu niiden, pelkäämisen ja pettymisen välillä, liittyvät myös joulun odotukseen. Toivon kauneimpien joululaulujen toteutumista, että saisin viettää aikaa läheisteni kanssa ja että pysyisimme kaikki terveinä. Ystäväni totesikin kerran, että jos minulla olisi vähemmän odotuksia, elämä voisi olla helpompaa. En pettyisi niin pahasti, jos antaisin asioiden tapahtua sellaisena kuin ne tapahtuvat. Jotakin viisasta sanoissa oli, sillä kaikkeen en pysty vaikuttamaan.

En kuitenkaan usko, että vähempi toivominen tekisi elämästäni parempaa. Itselleni merkityksellisten asioiden toivominen on tärkeä osa resilienssiäni – siis kykyäni selviytyä vaikeuksien ja muutosten keskellä. Esimerkiksi psykoterapeutti-kirjailija Maaret Kallion mukaan toivo antaa ihmisille sitkeyttä ja auttaa katsomaan eteenpäin. Toivohan on oikeastaan uskoa siihen, että asiat voivat muuttua.

Tätä kirjoittaessani olen kuitenkin lähes varma siitä, etteivät kaikki jouluun liittyvät toiveeni toteudu vallitsevan koronatilanteen epävarmuuden keskellä. Kannattaako siis oikeastaan toivoa, jos joutuu vain pettymään?

Adventissa on myös kyse toivomisesta. Kynttilät, joita joka sunnuntai sytytetään yksi lisää, symboloivat valoa ja vapautusta, jota odotetaan – Jeesuksen saapumista.

Jokaisella kynttilällä on myös oma merkityksensä. Ensimmäinen adventtikynttilä on toivon kynttilä, toinen rauhan, kolmas rakkauden ja neljäs ilon kynttilä.

Adventtikynttilöiden valon määrän lisääntyessä, toivo meidän jokaisen sisimmässä saa kasvaa hiljalleen. Saamme muistaa, että Jumala itse syntyi ihmisten keskelle. Auttajaksi. Joulu on todistus Jumalan lupausten ja suunnitelman toteutumisesta. Siksi myös pelkojen ja toteutumattomien odotusten keskellä Kristuksen tuoma ”toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma” (Hepr.6:18).

Eveliina Moilanen
Teologian maisteri

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: