Blogi: Jumalan voima
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Jumalan voima

Blogi: Jumalan voima

Monien julkkisten voimavarana on ollut ja on Jumalan voima, vaikka sitä aina ei voisi ensisilmäyksellä nähdäkään. Sellainen koko kansan renttu kuin Antti Hammarberg, paremmin tunnettu nimellä Irwin Goodman, eli hyvin uskonnollisessa perheessä. Irwinin äiti Kirsti piti aina tiukasti kiinni iltarukouksesta ja myös Irwinin Hilma-mummu kehotti kiittämään Taivaan isää ruoasta ja kuluneesta päivästä. Vaikka Irwin ei olisikaan rukoillut itse vanhemmalla iällä, niin on varmaa, että Irwinin äiti on joka ilta rukoillut poikansa puolesta iltaruokouksella.

Myös edesmenneellä laulajalla Kari Tapiolla oli hyvin uskonnollinen perhe. Kari sai kotoaan uskonnollisen kasvatuksen ja nämä elämän perusarvon säilyivät Kari Tapiolla läpi koko elämän. Elämänkerrassaan Kari Tapio haluaa kuitenkin sanoa, ettei hän halua neuvoa ketään, ja että jokainen valitsee oman tiensä. Hän toteaa, että hän itse rukoilee Jumalalta voimaa ja nöyryyttä joka päivä, sillä yksin ihminen on tuuliajolla.

Suomalais/Inkeriläinen runoilija Aale Tynni puolestaan eli perheessä, joka oli suorastaa uskonnonvastainen. Hänen isänsä Kaapre Tynni oli johtavia hahmoja Inkerin sosialistisessa liikkeessä, ja oli hyvin uskonnonvastainen. Filosofia ja psykologia kuitenkin kiinnostivat nuorta Aale Tynniä ja suomalaisessa koulussa opetetut uskonasiat herättivät ristiriitaisia ajatuksia nuorukaisessa. Aale ripittäytyi ystävälleen ja sanoi, ettei hän pitänyt kirkoista eikä jumalanpalveluksista (paitsi niiden juhlallisuudesta), eikä kirkkokunnista, vaikka ymmärsikin että ne olivat tarpeellista suurille joukoille. Hän tahtoi, että jokainen saisi luoda oman uskontonsa. Kaikesta huolimatta Aale Tynnin kaunein ja kuuluisin runo ”Kaarisilta” on pelkkää ylistystä Jumalalle.

Kansallissäveltäjämme Jean Sibelius keskusteli harvoin uskonnollisista tai elämänkatsomukseen liittyvistä kysymyksistä. Jean Sibelius kuitenkin totesi kerran: ”Kaikki suuret ihmiset ovat syvästi uskonnollisia omalla tavallaan. -- En käsitä, kuinka ihminen voi elää ilman uskontoa”. Ainolan korkeimmalle kohdalle Sibelius aikoi kerran rakennuttaa alttarin. ”Se olisi ollut ele korkeuksia kohti”, hän selitti ja kohotti kättään taivaalle. ”Oleellisinta meissä on pyrkimys kohti Jumalaa”, hän lausui kerran, kun oli kysymys taiteen tarkoituksesta. Jumalan olemassaoloa hän ei ollut milloinkaan osannut epäillä. Sibelius uskoi vakaasti olevansa näkymättömän suojeluksen alainen. Useita kertoja hän oli ollut kuin hengenvaarassa ja pelastunut kuin sattumalta.

Niin olemme ehkä kaikki näkymättömän suojeluksen alaisia, mutta kukaan tuskin voi pitää mitään itsestäänselvyytenä. Me toimimme täällä toteuttamassa omaa tehtäväämme, mutta kaikki vähän eri tavalla. Kunnioittakaamme siis toisiamme, eri uskontoon tai ihonväriin, mielipiteeseen tai varallisuuteen katsomatta.

Ilkka Ettala, seurakuntalainen

 

Päivitetty 2.2.2024