Hiiren näkökulmasta

Käydessäni ensimmäistä kertaa Kellokosken kirkossa, kiinnitin huomioni vanhan lankkulattian kauniiseen tekstuuriin. Päätin siinä samalla, että joskus kun kuu ja venus ovat oikeassa asennossa, käyn kuvaamassa lattialankkuja.

Sitten eräänä päivänä, kun valo tulvi kirkon ikkunoista sisään, koitin tallentaa tuon tunnelman.

Siinä kirkon lattialla kontatessani hain sopivaa kuvauskulmaa, ja mieleeni hiipi ajatus kotihiirestä. Mitenköhän tuo pikku veijari mahtaa nähdä tämän ympäröivän maailman? Kenties suuret asiat muuttuvat hiiren ajatuksissa valtaviksi menettäen merkityksensä, kun pikkuruiset asiat herättävät mielenkiinnon tuoden elämänilon mukanaan. Näitä pohtiessani kuvakin valmistui, ja palasin kiireen vilkkaa sorvin ääreen.

Hymyilin itsekseni ajatellessani kuinka hyvin asiat onkaan, kun ne laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Kun seuraavan kerran poikkeatte Kellokosken kirkossa, katsokaapa jalkoihinne ettei pikku hiirulaisen käy köpelösti :)

Mukavaa kevään alkua kaikille!

Jaakko Partanen
erityisammattimies