Virvon, varvon, odotan...
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Virvon, varvon, odotan...

”Pitikös meidän jo ostaa niitä pääsiäismunia?” tyttö kysyi toiveikkaana ruokakaupassa. Karkkiosastot pullistelevat pääsiäistä. ”Ei vielä, pääsiäismunia syödään sitten vasta pääsiäisenä,” vastaan ja tunnen itseni niuhoksi tiukkapipoksi. Silti haluaisin, että pääsiäisherkuista nautittaisiin vasta pääsiäisenä. Pääsiäiseen kuuluu valmistautuminen ja odotus – ja riemu siitä, kun pääsiäinen sitten koittaa.

Odottaminen on vaikea laji. Varsinkin lapsesta odottaminen tuntuu aina ikuisuudelta, vaikka toivottu juttu olisi edessä vielä samalla viikolla tai jo viiden minuutin päästä. Myös aikuisilla on haasteita odottamisessa. Ainakin pääsiäisen kohdalla osa itse juhlaan kuuluvista asioista uhkaa valua jo juhlaan valmistautumisen aikaan.

Pääsiäiseen valmistautuminen voi olla odottamisen rinnalla myös vaikka käsillä tekemistä. Palmusunnuntai antaa siihen hyvän mahdollisuuden ainakin lasten kanssa: pääsiäisoksien askartelu, vanhojen vaatteiden ja meikkien kanssa hassuttelu virpomisreissulle laittauduttaessa, rairuohon istuttaminen ja sen kasvun seuraaminen ovat hauskaa puuhaa sellaisenaan. Kotia voi laittaa valmiiksi suurta juhlaa varten: iloiset värit ja suloiset tipuset saavat suun hymyyn, vaikka odotusta onkin vielä edessä. Tekemisen lomassa voi herätä kysymys siitä, miksi pääsiäinen on iso juhla ja mitä kaikkea hiljaisen viikon kummallisesti nimettyinä päivinä (kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai…) oikein tapahtuikaan. Lasten pääsiäiskirjat ja pääsiäisvaellukset voivat auttaa sanoittamaan tapahtumien kulkua ja elämään mukana niissä.

Pääsiäisnoidat eivät kuulu kirkon pääsiäiskuvioihin, mutta virpomisella on kristilliset juuret. Pajunkissat ja koivunoksat ovat pohjoinen versio palmunoksista, joilla ihmiset toivottivat aasilla ratsastaneen Jeesuksen tervetulleeksi Jerusalemiin palmusunnuntaina. Virpomisoksilla toivotaan terveyttä, siunausta ja onnea taloon vaikkapa tämän lorun sanoin:

”Virvon, varvon vitsasella,
kosken kevätpajusella.
Terveyttä toivottelen,
siunausta siivittelen,
onnea oksalla tällä.”

Vanhaan virpomisperinteeseen voi liittyä kirkkohetkessä Tuusulan kirkossa lauantaina 23.3. - siellä virpomisoksat siunataan matkalleen erilaisiin koteihin.

Vielä ehtisi myös kokeilla, miltä tuntuisi malttaa mielensä suklaamunien suhteen, nyt kun vielä eletään pääsiäistä edeltävää paaston aikaa, ja korkata pääsiäisherkut sitten vasta pääsiäisyönä tai -aamuna. Tai ehkä ensi vuonna voisi aloittaa paaston laskiaisesta. Kyllä sitten kelpaisi herkutella, kaiken sen odottamisen jälkeen!

Mutta täytyy silti muistaa ostaa suklaamunia varastoon palmusunnuntaiksi pienten virpojien varalle – ihan pääsiäiseen saakka en siis minäkään aio herkkuostoksia jättää.

Kaisa Aitlahti
vs. lapsityönohjaaja, lapsityön pappi

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät sähköpostia lukuunottamatta ovat pakollisia. Jos kirjoitat sähköpostiosoitteesi, se näytetään kaikille lukijoille.
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Sähköposti (ei pakollinen):
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: