Tällä hiljaisella viikolla kiirastorstaina koiravaarini täyttää 12 vuotta. Siksi ajatukseni ovat olleet kovastikin koiramaisissa asioissa.
Mieleeni on tullut monenlaisia asioita ja sattumuksia kuluneilta vuosilta.
Tiedät eläväsi koiraperheen elämää, kun:
- Kotikennelisi kasvattaa lähinnä pölykoiria.
- Sinua vaivaa sitkeä kutina korvassa. Vihdoin menet vaivan vuoksi lääkäriin, ja korvakäytävän perältä löytyy koirankarva.
- Aiot viettää mukavaa elokuvailtaa sohvannurkassa, ja tuot sohvapöydälle upean voileivän. Menet hakemaan jääkaapista juotavaa. Palaat olohuoneeseen ja voileipäsi on kadonnut.
- Et koskaan osta vaaleita tai mustia vaatteita
- Valkoiseksi maalatut seinät ovat metrin korkeuteen asti täynnä koiran turkista lentäneitä kuraroiskeita.
- Perheen lomamatkat suunnitellaan koiraystävällisiin kohteisiin.
- Leivot jouluksi vadillisen lihapasteijoita. Viet ne jäähtymään parvekkeelle. Vieraiden saavuttua menet parvekkeelle hakemaan lihapasteijat. Vati on tyhjä.
- Kun koirasi on iäkäs, se herättää sinut vähintään 2 kertaa yössä päästämään sen ulos tarpeilleen.
- Kun ystäväsi lähtevät viettämään railakasta ravintolailtaa, sinä suunnistat kaatosateessa koirakoulutuskentälle.
Vaan toisaalta on kuitenkin niin, että kun sinulla on koira niin:
- Et ole koskaan yksinäinen.
- Sinulla on joku, joka pitää sinua maailman ihanimpana olentona.
- Sinun ei koskaan tarvitse pelätä tuntemattomia.
Joku on sanonut, ettei rakkautta voi ostaa. Mutta hän ei ilmeisestikään ole ostanut itselleen koiraa.
Joskus seurustellessani koirieni kanssa, jään pohtimaan, jos ne ovatkin Taivaan Isän naamioituneita enkeleitä meille ihmisille. En tiedä, mutta koiravaarille aion leipoa nakkikakun, kun se täyttää tällä viikolla vuosia.
Ann-Maarit Joenperä
Kellokosken omapappi