Pyhän kosketus
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Pyhän kosketus

Elämän varrelta on jäänyt mieleen kohtaamisia, joissa olen saanut kokea jotakin erityistä. Nämä kohtaamiset ovat olleet hyvin arkisia, mutta niissä on samalla ollut jotakin koskettavaa. Tässä kaksi muistoa menneiltä vuosilta.

Oli muutama päivä aikaa jouluun, ja pakkasta oli reilut kaksikymmentä astetta. Tein töitä työhuoneessani. Ovikello soi ja mennessäni avaaman oven näin minulle tutun alkoholisoituneen, huonosti liikkuvan, vapisevan miehen. Hän pyysi saada tulla juttelemaan. Siinä keskustellessa meistä kumpikin tiesi, että tämä on meidän viimeinen tapaaminen, niin huonossa kunnossa hän oli. Kesken juttelumme hän kaivoi kädessään olevasta piposta pienen vaaleanpunaisen hyasintin ja toivotti hyvää joulua. Tässä hetkessä oli erityistä lämpöä, jonka muistan vielä vuosien jälkeen.

Toinen muistikuva liittyy siihen, kun olin leirillä maahanmuuttajanaisten kanssa. Yhtenä iltana vietin enemmän aikaa erään leiriläisen kanssa. Koin, että me kaksi naista ymmärsimme toisiamme, vaikka meillä ei juurikaan ollut yhteistä kieltä, tulimme eri kulttuurista ja uskontommekin oli eri. Kaikesta erilaisuudesta huolimatta tunsin tuona iltana jotakin ainutlaatuista yhteyttä.

Näissä elämän hetkissä olen saanut kokea jotakin suurempaa kuin mitä on kahden ihmisen kohtaamisessa. Kenties Jumala on ollut erityisen lähellä. Pyhä on saanut koskettaa.

Tiina Penttilä
diakoniatyöntekijä

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät sähköpostia lukuunottamatta ovat pakollisia. Jos kirjoitat sähköpostiosoitteesi, se näytetään kaikille lukijoille.
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Sähköposti (ei pakollinen):
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: