Jokelan kirkko
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Jokelan kirkko

Jokelan kirkko

Jokelan kirkko on purettu

Jokelan kirkko on purettu tammikuussa 2022.

Kirkon rakenteista oli kosteutta ja kirkossa oli sisäilmaongelmia.

Seurakunta toimii Jokelassa Kotikirkossa.

Kirkosta jätettiin pystyyn kellotorni sekä osa päätyseinää.

Kirkon historia

Jokelalaiset olivat toivoneet omaa kirkkoa jo pitkään. He joutuivat kokoontumaan vanhassa koulussa ja myöhemmin Ventoniemen liiketalossa. Oman kirkon rakentamista vauhdittamaan perustettiin vuonna 1928 Jokelan Rukoushuoneyhdistys. Siinä oli mukana aktiivisia seurakuntalaisia Tuusulan ja Hyvinkään seurakunnista.

Kirkon piirustukset saatiin valmiiksi ennen toista maailmansotaa. Rakennusta varten oli jo varattu tontti Hyvinkään puolelta, mutta rakennuspaikkakiistan takia hanke jäi toteutumatta.

Tontin myynnistä saadut rahat sijoitettiin aikanaan Jokelan kirkon urkujen hankintaan vuonna 1987. Kirkon ensimmäiset urut siirrettiin Paijalan kappeliin.

Kirkko valmistuu

Jokelan punatiilinen kirkko valmistui vuonna 1975. Sen suunnitteli jokelalainen arkkitehti Eero Askolin. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin saman vuoden jouluaamuna. Piispa Aimo T. Nikolainen vihki kirkko käyttöön 22.3.1976.

Kirkkosalissa oli 112 paikkaa. Kun salin jatkeena oleva perhejuhlasali otettiin käyttöön, kirkkoon mahtui 300 ihmistä. Kirkkorakennuksen pinta-ala oli lähes 900 neliömetriä. Jokelan kirkon yhteydessä oli myös seurakuntakoti. Omassa siivessään olivat

  • kerhotilat
  • rippikoulusali
  • nuorten huone
  • takkahuone
  • sauna, joka liitettiin myöhemmin osaksi asuntoa
  • diakonin virka-asunto

Kirkon esineistö

Suurin osa kirkon esineistöstä saatiin lahjoituksina. Jokelan lähetyspiiri lahjoitti lähetyskynttelikön. Arkkitehti Askolinin vanhemmat Ilmari ja Tyyne Askolin lahjoittivat kastemaljan ja –pöydän. Ehtoollisvälineet olivat pääasiassa Jokelan Rukoushuoneyhdistyksen lahjoittamia. Vihkiryijy saatiin Maatalousnaisilta. Myös alttarivaatteet, alttarikynttilät sekä lattiakynttilät saatiin lahjoituksena eri laitoksilta ja yhdistyksiltä.

Muutoksia alttarilla

Kirkon alttari siirrettiin irti seinästä adventtina 1985. Näin pappi pystyi toimittamaan koko jumalanpalveluksen kasvot seurakuntaan päin.

Jokelan kirkon alttarin kookas alttarikrusifiksi valmistui kirkon vihkiäisiin. Sen maalasi ikonitekniikalla pastori Robert de Caluwe Myllyjärven Ekumeenisesta keskuksesta. Alttarikrusifiksi oli ns. triumfiristin muotoinen, ja ne tulivat käyttöön keskiajalla Italiassa. Myös Suomen keskiaikaisissa kirkoissa on kookkaita, puusta veistettyjä triumfiristejä. Krusifiksin kautta seurakunta liittyy sekä suomalaiseen että yleiskirkolliseen perinteeseen.

Alttarikrusifiksi ja muut kirkon esineet siirrettiin kulkueessa Kotikirkkoon kirkon viimeisen jumalanpalveluksen jälkeen loppiaisena 6.1.2020.

Uurnalehto

Alun perin Jokelan kirkon yhteyteen ei ollut tarkoitus perustaa hautausmaata. Sille oli suunniteltu paikkaa Pertuntien vastakkaiselle puolelle noin puolen kilometrin päähän kirkosta. Suunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty Uudenmaan lääninhallituksessa. Maasto ei ollut soveliasta hautausmaan rakentamiseen. Siksi uurnalehto perustettiin Jokelan entisen kirkon viereen ja vihittiin käyttöön vuonna 1995.