Kirkon historia
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Jokelan kirkon historia

Jokelalaiset olivat toivoneet omaa kirkkoa jo pitkään. He joutuivat kokoontumaan vanhassa koulussa ja myöhemmin Ventoniemen liiketalossa. Oman kirkon rakentamista vauhdittamaan perustettiin vuonna 1928 Jokelan Rukoushuoneyhdistys. Siinä oli mukana aktiivisia seurakuntalaisia Tuusulan ja Hyvinkään seurakunnista.

Kirkon piirustukset saatiin valmiiksi ennen toista maailmansotaa. Rakennusta varten oli jo varattu tontti Hyvinkään puolelta, mutta rakennuspaikkakiistan takia hanke jäi toteutumatta. Tontin myynnistä saadut rahat sijoitettiin aikanaan Jokelan kirkon urkujen hankintaan vuonna 1987. Kirkon ensimmäiset urut siirrettiin Paijalan kappeliin.

Jokelan punatiilinen kirkko valmistui vuonna 1975. Sen suunnitteli jokelalainen arkkitehti Eero Askolin. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin saman vuoden jouluaamuna. Piispa Aimo T. Nikolainen vihki kirkko käyttöön 22.3.1976.

Kirkkosalissa on 112 paikkaa. Kun salin jatkeena oleva perhejuhlasali otetaan käyttöön, kirkkoon mahtuu 300 ihmistä. Kirkkorakennuksen pinta-ala on lähes 900 neliömetriä. Jokelan kirkon yhteydessä on myös seurakuntakoti. Omassa siivessään ovat

  • kerhotilat
  • rippikoulusali
  • nuorten huone
  • takkahuone
  • sauna, joka liitettiin myöhemmin osaksi asuntoa
  • diakonin virka-asunto

Kirkon esineistö

Suurin osa kirkon esineistöstä on saatu lahjoituksina. Jokelan lähetyspiiri on lahjoittanut lähetyskynttelikön. Arkkitehti Askolinin vanhemmat Ilmari ja Tyyne Askolin lahjoittivat kastemaljan ja –pöydän. Ehtoollisvälineet ovat pääasiassa Jokelan Rukoushuoneyhdistyksen lahjoittamia, ja vihkiryijy on saatu Maatalousnaisilta. Myös alttarivaatteet, alttarikynttilät sekä lattiakynttilät on saatu lahjoituksena eri laitoksilta ja yhdistyksiltä.

Muutoksia alttarilla

Kirkon alttari siirrettiin irti seinästä adventtina 1985. Näin pappi voi toimittaa koko jumalanpalveluksen kasvot seurakuntaan päin.

Jokelan kirkon alttarin kookas alttarikrusifiksi valmistui kirkon vihkiäisiin. Sen on maalannut ikonitekniikalla pastori Robert de Caluwe Myllyjärven Ekumeenisesta keskuksesta. Alttarikrusifiksi on ns. triumfiristin muotoinen, ja ne tulivat käyttöön keskiajalla Italiassa. Myös Suomen keskiaikaisissa kirkoissa on kookkaita, puusta veistettyjä triumfiristejä. Näin Jokelan kirkon krusifiksin kautta seurakunta liittyy sekä suomalaiseen että yleiskirkolliseen perinteeseen.

Uurnalehto

Alun perin Jokelan kirkon yhteyteen ei ollut tarkoitus perustaa hautausmaata. Sille oli suunniteltu paikkaa Pertuntien vastakkaiselle puolelle noin puolen kilometrin päähän kirkosta. Suunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty Uudenmaan lääninhallituksessa. Maasto ei ollut soveliasta hautausmaan rakentamiseen. Siksi uurnalehto perustettiin Jokelan kirkon viereen ja vihittiin käyttöön vuonna 1995.