Linnuillakin on pesänsä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Linnuillakin on pesänsä

Valtakunnallista asunnottomien päivää vietetään tänäkin syksynä  17.10. Asunnottomuuteen pyritään kiinnittämään huomiota mm.  tiedotusvälineissä ja seminaareissa.

Tuusulassa asunnottomien määrä vaihtelee 25-40:een henkilöön. Monet vailla omaa asuntoa olevat yöpyvät tuttavien ja ystävien kodeissa ja näin asunnottomuus ei näy katukuvassa kuten suuremmissa kaupungeissa.

Aikanaan tehdessäni työtä espoolaisessa diakoniatiimissä, tutustuin 1980-luvun lopun asunnottomuuteen ko. seudulla. Monet asunnottomat olivat rakentaneet itselleen majan tai pienen mökin erään säätiön omistamille maille.

Siellä tutustuin Arttuun (nimi on muutettu). Hänen pienessä lautarakenteisessa, itsetehdyssä mökissään oli pieni ikkuna, vuode, pieni pöytä ja tietysti kaasupullo lämpöä antamassa. Erittäin tärkeää tämän mökin asukille oli luonto. Metsän rauha ja hiljaisuus toivat turvallisuuden ja viihtyvyyden tunnetta. Kesällä elämä sujuikin  hyvin. Talvi oli kylmyydessään ankara.

Lähin naapuri oli muutaman kymmenen metrin päässä muoviteltassa asustava mies. Hänen tilanteensa oli huomattavasti huonompi kuin Artun. Hän saattoi lämmitellä vain nuotiolla.

Syksyisin järjestimme 5-7 päivää kestävän leirin asunnottomille, päihdeongelman kanssa kamppaileville. Ennen leiriä kiersimme diakoniapapin kanssa metsissä ja rannoilla kutsumassa porukkaa leirikeskukseen. Tämä osoittautui parhaaksi tavaksi saada ihmisiä mukaan. Leirien ohjelmaan kuului mm. mahdollisuus ilmaiseen lääkärintarkastukseen, motivointi päihdehoitoon ja keskustelut elämäntarkoitukseen liittyvistä kysymyksistä. Joku leiriläisistä jatkoikin leirin jälkeen kuntoutumista lähtemällä katkaisuhoitoon ja sen jälkeen raitistumisen polulle. Raittiuden myötä asumisongelmatkin poistuivat.

Eräänä kesäisenä päivänä tapasin Artun lukemassa Steinbeckin ”Hyvien ihmisten juhlaa” mökin edustalla aurinkotuolissa loikoillen. Selvinä kausina Arttu oli lukenut paljon hyvää kaunokirjallisuutta ja totesimme Steinbeckin olevan meille yhteinen kiinnostuksen aihe. Steinbeckin kirjojen henkilöhahmojen ympärille syntyi monta  mielenkiintoista keskustelua.

John Steinbeck (1902-1968), toisen maailmansodan jälkeen Euroopassakin laajalti tunnetuksi tullut saksalais-, irlantilais-, amerikkalainen  nobelkirjailija suhtautuu lämpimästi, avarakatseisesti ja ymmärtäväisesti laitapuolenkulkijoihin. Kirjoja lukiessa tulee tunne, että kirjailija itse kulkee syrjäytyneiden ja huonompiosaisten seurassa eläen heidän kanssaan yhteistä arkea ja juhlaa. Steinbeckiläisyys ammentaa niistä arvoista, joita edustavat mm. Tukholman kaduilla vaikuttanut Juhani Rekola, Assisin Fransiskus ja Äiti Teresa Kalkutassa. Heille yhteistä ovat yksinkertaiset elämäntavat, Kristuksen esimerkki.

Eräänä päivänä kaupungin sosiaaliviranomaiset tarjosivat Artulle asuntoa kerrostalosta. Sinne hän ei kuitenkaan tahtonut muuttaa, betonihäkkiin, kuten hän asian ilmaisi. Hän tarvitsi ympärilleen luonnon hiljaisuuden, ystävänsä metsäneläimet: linnut, oravat, jänikset ja kauriit. Lopulta Arttua onnisti, hän sai luontaisetuna kodin pienestä saunamökistä talonmiehentehtäviä vastaan.

Asuminen on ihmisen perusoikeus. Ilman tätä perusoikeutta ovat edelleen tuhannet suomalaiset. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on asuntomarkkinakyselyjen avulla seurannut  asunnottomuutta vuodesta 1987 alkaen. Tällöin asunnottomia oli koko maassa yli 16 000. Arttu oli yksi heistä.  Vuodesta 2003 ollaan oltu n 8 000 asunnottoman tasolla. Vuonna 2008 hallitus aloitti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman. Ohjelman myötä tarjotaan pitkäaikaisasunnottomille asunnon lisäksi tukitoimia asumisen mahdollistamiseksi. Yksi painopistealue asunnottomuuden vähentämisessä seuraavina vuosina on nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy.

Pitkäaikaisasunnottomille rakennettavassa asuntotuotannossa pitäisi mielestäni huomioida erityisesti ympäristö. Luonnon läheisyys vähentäisi tukitoimien tarvetta. Itse asumiseen tarvittavaa tilaa ei tarvita yli tarpeen, riittää, että on perusedellytykset: lämpöä, mahdollisuus ruoanlaittoon ja peseytymiseen sekä pyykin pesuun.

Kuinka paljon tilaa itse kukin meistä tarvitsee asumiseen? Ylellisyys ja ahneus on jo syönyt maailman energiavaroja niin paljon, että edessämme on todennäköisesti liian suuri pähkinä purtavaksi.

Tarja Tonteri

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: