Kohti vihkimystä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kohti diakonian vihkimystä

Olen valmistunut diakoniksi vasta vuosi sitten. Siitä tuntuu olevan aikaa jo ikuisuus. Vuosi on ollut kiireinen ja työn täyteinen, mutta erittäin mielenkiintoinen.

Perhetyössä olen kokenut monia onnistumisia, mutta kohdannut myös asioita, jotka ovat olleet vaikeita. Kaikesta en todellakaan tunne selviytyneeni voittajana tai muutenkaan onnistuneena yksilönä. Se lyö hetkeksi mielen matalaksi ja vaikuttaa siihen kokemukseen, mikä minulla on työntekijänä itsestäni.

Minun työssäni on kuitenkin yksi sellainen lisä, jota monilla muilla ei ole. On nimittäin ihan viran puolesta lupa jättää asiat Jumalle ja rukoilla itselle, asiakkaille, työtovereille ja vaikeille asioille johdatusta. Se antaa valtavasti voimaa, kun tietää ettei minun tarvitse kantaa tätäkään murhetta yksin.

Nyt tänä syksynä aloitan kouluttautumisen diakonian vihkimystä varten. Ensi viikolla minulla on ensimmäinen avauspäivä tähän ordinaatio-koulutukseen sekä kolme päivää kestävä hiljaisuuden retriitti. Uskon, että koulutus tulee antamaan paljon sisältöä ja tukee minua diakonin työssä. Ulkoisin merkki vihkimyksen saamisesta on, että sen jälkeen minullakin on oikeus käyttää ”pantapaitaa” ja muita diakonin merkkejä. Sitä odotellessa…

Raita Koski

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: