Savosta, Nilsiästä ja ystävyydestä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Savosta, Nilsiästä ja ystävyydestä

Eräässä pappilan kahvikeskustelussa mainio tiedottajamme Janne-Antti kertoi olevansa kotoisin Koillis-Savosta, Nilsiästä. Tämä ilmoitus aiheutti kahvipöydässä hämmennystä. Eräs kahvipöydässä ollut osoitti kovin vaatimatonta kotimaan maantiedon taitoa sanoessaan, että luuli Nilsiän sijaitsevan Pohjanmaalla.

Nilsiä on hieno paikkakunta, joka on tunnettu ennen kaikkea siitä, että se on Suomen tunnetuimman herännäisjohtajan, Paavo Ruotsalaisen (1777-1852), kotipaikka. Nilsiän Aholansaaressa Ukko-Paavo perheineen asui, ja sieltä hän, talonpoika, lähti pitkille saarnamatkoilleen, jotka ulottuivat jopa Helsinkiin saakka.

Nilsiässä sain 1980-luvulla osallistua papiston ordinaatio-koulutukseen yhdessä mm. Miika Masihin isän Salamat Masihin kanssa. Kurssille osallistui myös ”kirves-pappi” Markku Suokonautio, joka oli juuri tullut Suomeen Kanadasta. Siellä hän oli toiminut vuosia siirtolaispappina. Myöhemmin Suokonautio kohahdutti kirkkoa pitämällä saarnan kirves kädessä ja keksimällä mm. omia muunnelmiaan kastekaavaan. Persoonallinen kaveri! Mitähän hänelle tänään kuuluu?

Nilsiässä on myös Paavo Ruotsalaisen patsas, johon on kirjoitettu teksti: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunteminen”. Nuo sanathan sanoi nuorelle Paavolle jyväskyläläinen seppä nimeltään Högman, jonka luokse Paavo teki pitkän kävelymatkan 1700-luvun lopulla. Tuon matkan Paavo oli tehnyt löytääkseen vastauksen uskonnolliseen etsintäänsä ja päästäkseen eroon ahdistuksesta. Sepän vastaus muutti Paavon elämän suunnan, hän löysi sen mitä oli lähtenyt etsimään.

Muistan Nilsiän kirkon penkissä istuessani katselleeni ihmeissäni, kuinka tummissa körttipuvuissa, mustat huivit päässä, körttimummot tulivat kirkkoon käsikynkässä. Tajusin silloin, että herännäisyys on todella ystäväliike. Ystävänpäivä muistuttaa meitä ystävyyden merkityksestä. Ilman yhtään ystävää on raskasta elää. Junnu Vainion ystävänlaulu kiteyttää ystävyyden syvimmän olemuksen: ”Kun on sinulla vaikeaa ja kun tarvitset auttajaa, silloin ystävyys punnitaan, menee muut menojaan. Siitä tunnet sä ystävän, kun on vierelläs vielä hän, turhat tuttavat luotas ois hävinneet pian pois.”

Ystävistä parhain on kuitenkin hän, jonka sisälliseen tuntemiseen seppä Högman meitäkin opastaa. Virren sanoin saamme rukoilla: ”Jeesus parhain ystäväni, löytäisinkö vertaista? Auta, etten eläissäni koskaan hylkää sinua.”

Timo Huuhtanen

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: