”Kun Jumala sanallaan sinutkin loi, hän tarkoitti samalla näin: sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakastan sua!”
Joka ilta laulan lapsilleni näin, molemmille omalla nimellään. Mikä tunnelma siitä syntyykään, miten vahvaa viestiä laulu kantaa! Mikään iltalaulu ei ole ollut meillä käytössä lasten toiveesta yhtä kauan kuin tämä. Laulu vain tekee hyvää!
Meillä eletään vaihetta, jossa illat pakollisine hampaanpesuineen ja yökkärin pukemisineen eivät saa meistä kenestäkään parhaita puolia esiin. Väsyttää, harmittaa, kiukuttaa. ”Miks mun on pakko? En tee!” Verenpaine kohoaa välillä kirkkaasti terveellisten suositusten yläpuolelle.
Lopulta iltasadun jälkeen lapset kuitenkin pötköttävät sängyissään. Minäkin rauhoitun silityksiin ja pyöreiden silmien tapitukseen – viimeistään siihen, kun aloitan laulun.
Kovinkaan usein en voi kehuskella hyvällä äitiydellä, mutta olen onnellinen, että tämän hyvän lapseni saavat: illasta toiseen toistuvat sanat, jotka vakuuttavat heidän olevan Jumalan ihmeitä, rakkaita ja arvokkaita omana itsenään. Sävelen, jonka keinu kannattelee ja vahvistaa lasta.
Tähän hyvään minä uskon. Alla olevalla videolla kerrotaan, mitä hyvää tuo lasten virsi tekee kirkossa – kirkossa, jonka sanoma kannattelee niin lasta kuin aikuistakin.
Kaisa Aitlahti