Vinkkejä viikon ruokalistaksi

Tiesitkö, että kasvisruualla voit säästää ilmastoa?
Emäntämme ehdottavat sinulle seuraavaa kasvismenuta ilmastoviikolle:

• Maanantaina voit tehdä curryn punaisista linsseistä.
• Tiistaina voit korvata makaronilaatikon lihan tummalla soijarouheella.
• Keskiviikkona voit nauttia hernepihvejä, joissa käytät kikherneitä ja tavallisia herneitä.
• Torstaiksi ehdotamme tomattista linssikeittoa.
• Perjantain pizzan täytteenä voit kokeilla quorn-rouhetta. 

Hyviä ja ilmastoystävällisiä makuhetkiä!

Videohaasteet

Haasteita tulee lisää viikolla 36.

Haastattelu emeritusprofessori Markku Ollikaisen kanssa

Voisitteko kertoa hieman taustastanne ilmastoasiantuntijana?
OIen ympäristötaloustieteen professori (emeritus). Tämä kansantaloustieteen haara tutkii, kuinka talous voidaan sovittaa ympäristön kantokyvyn puitteisiin. Koko urani ajan tutkimusteemojani ovat olleet erilaiset ohjauskeinot, joilla ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja luodaan. Esimerkiksi päästökauppa, jolla EU rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä on aikanaan 1970-luvulla kehitetty ympäristötaloustieteen parissa. Tämä kertoo, että alan tutkimus on hyvin lähellä ympäristö- ja luontopolitiikkaa. Tutkimuksemme tuottavat ohjauskeinojen ohella arvioita kustannuksista ja hyödyistä, joita tulee tasapainottaa keskenään, kun ilmastotyötä edistetään.  

Mitä odotatte erityisesti Ilmastopäivältä 7.9. Tuusulan seurakuntakeskuksella?
Kohtaamisia ja keskusteluja ihmisten kanssa. Kokemuksesta tiedän, että ilmastoteemaan liittyy ihmisten mielissä huolia, kuten onko Golf-virta todella katoamassa, mitä Amazonin sademetsälle tapahtuu. Toisaalta ihmisiä, joiden huoli on toisenlainen: onko koko ilmastoasia huijausta, tai ymmärtääkö EU metsiä lainkaan. 

Minkälaista merkitystä tapahtumalla toivoisit olevan yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmastonmuutoksesta ja ympäristökysymyksistä?
Toivon tapahtuman lisäävän ihmisten ymmärrystä asian syvyydestä ja samalla sitä, että ihmiset vievät ilmastoasian omiin yrityksiinsä tai organisaatioihinsa kysyen – onko meidän tarpeen tehdä jotain päästöjen vähentämiseksi.

Millaisia keskeisiä viestejä haluatte välittää puheessanne, erityisesti ilmastotilanteesta ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta?
Nämä kaksi asiaa liittyvät tiiviisti toisiinsa. Amazonin sademetsä käy hyvänä esimerkkinä. Jos trooppinen metsäkato jatkuu siellä, sademetsän sisäsyntyinen sade katoaa, sademetsä kuivuu savanniksi ja erittäin suuri määrä hiiltä vapautuu ilmakehään. Samalla häviää erittäin rikas monimuotoisuus (sademetsät ovat monimuotoisuudeltaan maailman rikkaimmat alueet). 
Ilmastotyö:
-    Ilmastotyön osalta meillä on kiire – tämän vuosikymmenen aikana globaaleja päästöjä tulisi vähentää 43% eli 20 Gt (gigatonnia, eli 20 miljardia tonnia), kun globaalit päästöt ovat nyt noin 53 Gt. 
-    EU on johdonmukaisin toimija maailmassa painostamaan haluttomia maita ilmastoimiin ja tuottamaan puhtaita ratkaisuja. 
-    Suomi toimii parhaiten vähentämällä päästöjään ja vahvistamalla nielua on hiilineutraaliustavoitteemme mukaisesti ja myös saavuttamaan meille EUssa sovitut nielu- ja taakanjakosektorin tavoitteet
Monimuotoisuuden suojelu
-    Tulisi saada osaksi kaikkea toimintaa ja etsiä malleja, joissa yritykset hyötyisivät monimuotoisuutta tukevista ratkaisuista
-    Vanhojen metsien suojelu on kaikkein tähdellisin yksittäinen asia (70% lajeista ja elinympäristöistäheikentyneitä)
-    Oli suuri vahinko, että Suomi on ollut ennallistamisasetusta vastaan, sillä meillä on esimerkiksi 1,1 miljoonaa ha epäonnistuneita ojituksia

Miten tavalliset kansalaiset voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen?
-    Ilmaston osalta suurimmat päästöt tulevat asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta, eli niiden osalta tietoisten valintojen tekeminen. Vaikuttaminen omissa organisaatioissa ja yrityksissä sekä valtiokansalaisena sellaisten ehdokkaiden äänestäminen, jotka pitävät tärkeänä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luontoarvoja

Miten teidän mielestänne uskonnolliset yhteisöt ja tutkimusyhteisö voisivat tehdä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
-    Uskoisin, että tieto ilmastonmuutoksen syistä ja etenemistavoista ja ihmisten huolten kuuleminen ovat sellaisia, joissa olisi paljon yhteistyön mahdollisuuksia. Niiltä osin kuin kirkolla on maaomaisuutta ja kiinteistöjä, niiden ilmastokestävä ylläpito voisi olla praktinen yhteistyön asia

Voitko kertoa jostain mieleen painuneesta ilmastoaiheisesta muistostasi?
-    Pieni hupainen asia vanhasta Lapin ilmastosta: olin 4-vuotias ja seison kummitädin talon portailla. Iski erittäin kova tuulenpuuska ja lensin sen voimasta alas.
-    Sekä tieteellisen että ilmastoneuvonantoa koskevan urani kohokohta oli Pariisin ilmastosopimuksen solmiminen. Kun puheenjohtajan nuija kopahti kokoussali oli riemua täynnä. Uskottiin, että kurssi kääntyi ihmiskunnan pelastamiseen. Oli se myös liikuttava. Ehkä kyynel oli poskella, kun tulin ulos salista, johon vain me delegaatit saimme tulla. Vastaan tuli belgialainen toimittaja, joka kysyi hädissään, että menikö kaikki pieleen, kun olen liikuttunut. Vastasin nauruun purskahtaen, että meni hyvin. Sopimus tuli ja tiukemmassa muodossa. Toimittaja hyppäsi ilmaan ja syöksyi lehdistöhuoneeseen kirjoittamaan uutista.

Onko jotain muuta, mitä haluaisit sanoa?
-    Kerron vielä tämän. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat totista totta Lapissa jo nyt. Porosaamelaisten ongelmaksi on nousemassa se, että männyn leviää tunturipaljakoille, poron ruokamaille, missä sitä ei ennen ole ollut. Mäntyä joudutaan kitkemään käsin, että poron ruokamaat säilyvät. Tenon lohen uhanalaisuus liittyy ilmastonmuutoksen vaikutukseen Barentsin merellä ja muualla. Samalla kyttyrälohi tulee yhtä suuremmin parvin joka pariton vuosi (seuraavan kerran 2025) täyttämään kaikkia Pohjoisen lohijokia, Muutos kalastukseen nojaavassa saamelaiselinkeinossa on ollut dramaattinen.
-    Lappi on sopeutumisen laboratorio – muutokset ovat pian suuria Etelä-Suomessakin. Kirjanpainajatuhot ovat alkua, ja valitettavasti muitakin harmeja on luvassa. Myös ihmisten terveys on vaarassa: olemme malleilla laskeneet, että hellekuolemien määrä kymmenkertaistuu (3-4 000) 2050-luvulle tultaessa.